- "Taiteen
harjoittaminen ei siis ole
leikittelyä, vaan vakavaa henkistä
työtä, tietoa ja taitoa vaativaa
vakavaa ammatinharjoitusta"
ja "taiteilijan on saatava
kunniallisen kansalaisen
ihmisoikeudet yhteiskunnassa ja myös
toimeentulomahdollisuudet ja
tarpeellisen henkisen tuen," julistettiin
kirjeluonnoksessa kannattajajäsenten
hankintaa varten 1940-luvulla.
Lauseessa tuli määritellyksi
vuosikymmenten jälkeenkin
käyttöön soveltuva Pohjalaisen
taiteilijaliiton toiminnan ydin.
Perustaminen
-
- Pohjalaisen
Taiteilijaliiton perustava kokous
pidettiin Helsingissä 27. 4. 1943.
Paikalla olivat Eero Nelimarkka (joka
vasemmalla Frans Hiivanaisen
piirtämänä), Fredrik Hautala,
Yrjö Kalliokoski, Nandor Mikola ja
Jussi Pohjonen. Nelimarkka oli
laatinut yhdistykselle
sääntöluonnoksen kaupunginjohtaja
J.V. Kedon kanssa ja hänellä oli
valmiina piirros yhdistyksen
merkiksi, joka hyväksyttiinkin.
Vuoden 1950 vuosikokouksessa merkki
päätettiin siirtää viralliseen
sinettikäyttöön ja logoksi
otettiin Leo Lehtikannon
suunnittelema "Kärpät
paletilla".
-
- Helsingissä
syntyneen liiton kotipaikaksi
merkittiin Vaasa tiettävästi Eemu
Myntin toivomuksesta. Yhdistys
rekisteröitiin 28. 5. 1943.
-
- Ensimmäisen
johtokunnan jäsenet asuivat
etäällä toisistaan: taidemaalari
Eero Nelimarkka (pj) ja taidemaalari
Eemu Myntti (varapj.) ja Helsingin
Taidehallin intendentti fil. tri
Bertel Hintze Helsingissä, sihteeri
kuvaamataidonopettaja Tauno Manninen
sekä taidemaalarit Leo Lehtikanto ja
Einari Uusikylä Vaasassa, sekä
varajäsenet taidemaalari Arvi
Mäenpää Alavudella ja
Kirjastonhoitaja Martti R. Koskimies
Ilmajoella.
-
- Toimintaa
-
- Pohjalainen
taiteilijaliitto on toteuttanut
tarkoitustaan kuvataiteen tunnetuksi
tekemistä järjestämällä tähän
päivään mennessä parisataa
näyttelyä, joissa liiton
taiteilijoilla on ollut tilaisuus
tuoda julki yleisölle muutoin
hiljaisen ja rauhaa vaativan
työskentelynsä tulokset.
-
- Vuosinäyttelyt
on pidetty näyttelykelpoisissa
tiloissa kuten museoissa ja
taidehalleissa, mutta
maakuntanäyttelyt (nykyään
kiertonäyttelyt) jouduttiin
pitkään järjestämään
tilapäisratkaisuin pääasiassa
kouluihin ja seurakuntataloihin.
-
- Pyöreiden
vuosien 40 ja 50 juhlanaäyttelyt
ovat olleet Helsingin Taidehallissa
1983 ja 1984 ja siellä olivat myös
vuosinäyttelyt 1961 ja 1968,
jälkimmäinen liiton 25-vuotisjuhlan
merkeissä. Ruotsiin suunnattiin
ensimmäisen kerran Uumajaan 1952,
Malmön museoon 1956 ja
kiertonäyttelyllä Uumajan seudulle
1966 - 67, minkä jälkeen liitolla
ja sen piiriin syntyneillä
taiteilijaryhmillä (Botnia,
Stella Polaris) on ollut
kansainvälisiä näyttelyitä yhä
enemmän tultaessa 1990- ja 2000-
luvuille.
-
- Vilkkaimpina
vuosina yhteisiä esiintymisiä
vuosinäyttelyinä tai pienempinä
ryhminä on ollut jopa seitsemän,
tavallisimmin kuitenkin 3 - 4.
Paikkakunnittain tarkasteltuna eniten
liiton näyttelyitä oli vuoteen 2003
mennessä ollut Vaasassa (40) ja
Seinäjoella (31) Uumajan seudun
näyttelyt monine kiertopaikkoineen
keräävät kaikkiaan toistakymmentä
katselmusta. Kaiken kaikkiaan eri
näyttelypaikkakuntia on ollut 60
vuoden aikana 41.
-
- Vaikuttaa
siltä, että suuret, mahdollisimman
monen liiton jäsenen teoksia
esittelevät katselmukset olisivat
vähenemässä ja nykyaikana vallalla
oleva yksilöllisyyden korostaminen
on tuonut tilalle pienryhmien
näyttelyt. Kokonaiskuvan saa
kuitenkin vain laajasta, mutta
työläästä liiton näyttelystä.
